VARESJÄRVEN HOITO JA KUNNOSTUS

 

LÄHTÖTILANNE
Varesjärvi on Suomusjärven ja Kiikalan kuntien alueella sijaitseva 158 ha:n suuruinen Kiskonjoen vesistöalueen latvajärvi, joka laskee Varesjokea pitkin Aneriojärveen. Järvi on matala, suurimmaksi osaksi alle 1,5 metriä syvä (max noin 3,5 m). Järven valuma-alueella on noin 100 loma-asuntoa ja jonkin verran maaseudun pysyvää haja-asutusta. Järvi onkin tärkeä virkistyskohde. Varesjärven valuma-alueesta on peltoa vain vähän (4 %) ja järveen tuleva ulkoinen ravinnekuormitus on pääosin peräisin loma-asutuksesta ja metsätaloudesta. Varesjärven vesialueet omistaa pääosin MTK- säätiö. Järven vedenlaatua seurataan säännöllisesti kerran kolmessa vuodessa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimesta.


Varesjärvi on laskettu vuonna 1946, jolloin kasvukauden aikainen vedenpinta laski noin 0,9 m. Tällä on ollut ratkaiseva merkitys järven tilan muutoksille. Vedenpinnan nostoa on 1970-luvulla yritetty luvattomalla patorakenteella, joka kuitenkin jouduttiin purkamaan. Patoasiaa ryhdyttiin uudelleen ajamaan 1980-luvun puolivälissä kääntymällä Turun vesi- ja ympäristöpiirin puoleen. Tällöin järvelle asennettiin vedenkorkeusasteikko ja vedenpinnan korkeuksia on seurattu säännöllisesti vuodesta 1991 lähtien. Asia ei kuitenkaan tällöin edennyt vedenpinnan mittauksia pitemmälle. Ranta-asukkaat ryhtyivät uudelleen ajamaan vedennostohanketta 1990-luvun lopulla Lounais-Suomen ympäristökeskukselle tekemällään aloitteella.

Lounais-Suomen ympäristökeskus laati Varesjärvelle vuonna 2003 valmistuneen kunnostussuunnitelman (LOS-2003-V-15-335), jonka mukaan Varesjärven virkistyskäytön pahimpina esteinä ovat järven mataluus, paikoittainen umpeenkasvu, pohjanlaatu sekä metsä- ja suo-ojien mukana tuoma humus. Kunnostussuunnitelman mukaiset toimenpiteet Varesjärvellä ovat vesipontti-rakenteisen pohjapadon rakentaminen, lasku-uoman ja luusuan perkaus sekä ilmaversoisten kasvien niitto. Pohjapadolle on haettu vesilain 2 luvun 2§:n mukainen lupa Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta (Nro 61/2004/4).
Järvelle on tarkoitus rakentaa pato siinä vaiheessa, kun lupa-asiat ovat selvät. Vesikasvien niitto ei vaadi ympäristölupaviraston lupaa, kun se toteutetaan suunnitelmassa esitetyssä laajuudessa.


Kiskonjoen 65 järven tutkimuksen perusteella (Vogt 2002) Varesjärvellä on havaittavissa selkeää rehevöitymiskehitystä. Varesjärven tila on huonontunut viime vuosina mm. siten, että uposkasvillisuus on vallannut yhä suuremman vesialan, mikä vaikeuttaa järven virkistyskäyttöä. Toisaalta runsas vesikasvillisuus myös kuluttaa talvella hajotessaan veden happivarastoja, mistä on seurauksena ravinteiden liukenemista pohjasedimenteistä. Järven hoitoon halutaan ryhtyä pikaises­ti, jotta järven virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat ja vältytään tilanteen pahenemiselta.

PERUSTELUT HANKKEELLE

 

Tämän hakkeen tarkoituksena on pysäyttää Varesjärven rehevöitymiskehitys ja parantaa järven virkistyskäyttöarvoa. Hankkeen avulla aloitetaan vuonna 2002 perustetun Varesjärven hoito ry:n pitkäjänteinen työ järven kunnostamiskeksi. Tämä tapahtuu niin, että hanke lisää asukkaiden osaamista jakamalla tietoa ja saa heidät tekemään sekä toteuttamaan kunnostussuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Tämän hankkeen keskeisenä tehtävänä on hankkia järven ranta-asukkaille selkeät suunnitelmat, joiden perusteella järveä voidaan hoitaa hankkeen jälkeen. Varesjärven hoito ja kunnostus tulevat vaatimaan vuosien työn, jonka pohjaksi tarvitaan mm. kasvillisuuskartoituksia, valuma-aluekartoituksia sekä kalaston ja rapujen tutkimuksia. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää uusia pienimuotoisia menetelmiä, joilla Varesjärven hoito ry pystyisi pitämään kasvillisuutta kurissa ja vähentämään myös upos- ja kelluslehtisiä vesikasveja.

Kunnostustoimenpiteiden vaikutus voidaan todeta kasvillisuuden runsausmuutosten ja vedenlaadun tutkimusten perusteella. Ranta-asukkaat ryhtyvät itse seuraamaan järven vedenlaadun muutoksia mittaamalla näkösyvyyttä; vesikasvillisuudessa tapahtuvia muutoksia tutkitaan järvelle perustettavilta kasvillisuuslinjoilta.

 

Hankkeen tärkeänä päämääränä järven tilan paranemisen ohella on käynnistää yhteinen toiminta ja vuorovaikutus Varesjärven hoitamiseksi ja suojelemiseksi. Luotavien yhteyksien ja käytäntöjen avulla pyritään siihen, että vapaa-ajanasukkaat ja kuntalaiset yhdessä hoitavat ja huolehtivat järven kunnosta, seuraavat veden laatua ja kantavat vastuuta veden laadun pysymisestä hyvänä myös tuleville sukupolville.

 

Määrällisinä tavoitteina on Varesjärven hoito ry:n jäsenmäärän kasvattaminen 80 talouteen hankkeena aikana sekä100 henkilön osallistuminen tiedotus- ja koulutustilaisuuksiin, talkoisiin tai oma-aloitteiseen parantamiseen.

 

Varesjärven hoito ry on tiukasti sitoutunut tekemään isolla joukolla suuret määrät talkootyötä hankkeen aikana. Hankkeella on erityisen tärkeä merkitys uuden Varesjärven hoito ry:n toiminnan onnistuneeksi käynnistämiseksi. Ihmisten motivaatio osallistua kasvaa, kun he saavat tietoa järvien suojelusta ja pääsevät heti osallistumaan yhteiseen tekemiseen. Hankkeeseen kuuluu koulutusta ja tiedotusta, joiden seurauksena on loma- ja vakituisten asukkaiden ympäristötietoisuuden lisääntyminen. Hanke lisää myös alueella asuvien ja lomailevien ihmisten tietoja esim. järven hoitotyöstä käytännössä ja vesikasvillisuuden tarkkailusta. Hanke toteuttaa mitä parhaimmalla tavalla Lounais-Suomen Maaseudun Kehittämisyhdistyksen ”Muurit silloiksi” -ohjelmaa, sillä se lisää vuorovaikutusta ja kanssakäymistä loma- ja vakituisten asukkaiden välillä ja edesauttaa maaseudun sosiaalista elävöitymistä. Vapaa-ajan asukkaat ovat pääosin kaupunkilai­sia, joiden vuorovaikutus vakituisten asukkaiden kanssa lisääntyy, kun on yhteinen kiinnos­tuksen kohde eli järven kunnostus ja hoito.

 

Hankkeen tavoitteena on Varesjärven luonnonympäristön kunnostaminen, vaaliminen ja suojelu. Siinä käytetään keinoina mm. tiedottamista, valistusta, yhteistyötä ja erilaisia järven kunnostustoimenpiteitä. Järven tilan paraneminen lisää alueen vetovoimaa ja houkuttelee esim. pidentämään loma-asuntojen käyttöaikaa tai loma-asukkaita muuttamaan vakituisiksi asukkaiksi maaseudulle.

 

Hanke toteuttaa ALMA:n toimintalinjaa 3 (maaseutuyhteisöjen kehittäminen) toimenpidettä o (kylien kunnostaminen ja kehittäminen sekä maaseutuperinnön suojeleminen ja säilyttä­minen) alatoimenpidettä 1 (paikallisyhteisöjen ja kylien toiminnan aktivointi) sekä alatoimen­pidettä 3 (ympäristön laadun ja viihtyvyyden parantaminen).

 

KOHDERYHMÄ                  Hankkeen kohderyhmänä ovat Suomusjär­ven ja Kiikalan kuntien alueella sijaitsevan Varesjärven ranta-asukkaat ja virkistyskäyttäjät sekä kaikki seudulla asuvat ja lomailevat ihmiset.

 

TOIMENPITEET

 

1. JÄRVEN HYDROLOGIA

 

1.1. Vedenkorkeuden mittaukset

 

Varesjärvelle aiemmin rakennetun vedenkorkeuden mitta-asteikon avulla mitataan järven vedenkorkeus talkootyönä kevään 2005 jäidenlähdöstä alkaen. Mittaukset tehdään kerran viikossa sulan veden aikana.  

Varesjärven hoito ry tekee Peltoniementien varteen kallioon kiinnitetyn vedenkorkeuden mittausasteikon.

 

 

2. ULKOISEN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN

 

Ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen on edellytyksenä sille, että järven kunnostustoimet tuottavat toivottua tulosta. Varesjärveen tuleva ravinnekuormitus on peräisin maa- ja metsätaloudesta sekä loma- ja haja-asutuksesta.

 

2.1. Maa- ja metsätalouden kuormitus

 

Varesjärvellä tehdään tämän hankkeen ulkopuolella ALMA-rahoitteisen Vesistöklinikka-hankkeen avulla syksyllä 2004 ja keväällä 2005 valuma-aluekartoitus, jonka perusteella annetaan suositukset maa- ja metsätalousalueilta purkautuvan kuormituksen vähentämiseksi. Tämän hankkeen avulla tehdään suunnitelmassa mahdollisesti esitettäviä kunnostustöitä kesällä ja syksyllä 2005.

 

2.2. Loma- ja haja-asutuksen kuormitus

 

Tämän hankkeen ulkopuolella, kohdassa 2.1 mainitun valuma-aluekartoituksen yhteydessä, kootaan postitettavalla kyselyllä tietoja loma- ja haja-asutuksessa käytössä olevista jätevesiratkaisuista. Tämän hankkeen avulla palkataan kesällä 2005 asiantuntija, joka Varesjärven hoito ry:n kanssa jatkaa eteenpäin edellistä tutkimusta kartoittamalla maastokäynnein Varesjärven valuma-alueella olevien haja- ja loma-asutuskiinteistöjen jätevesiratkaisut. Tarkastuksissa annetaan ohjeita ja suosituksia jätevesiratkaisujen korjaamiseksi vuonna 2004 voimaan tulleiden uusien säädösten mukaisesti sekä kannustetaan asukkaita ryhtymään säädösten mukaisiin korjaustoimiin mahdollisimman pian.

 

3. VESIKASVIT

 

3.1. Vesikasvikartoitus ja kasvillisuuden hoidon suunnittelu

 

Varesjärvellä tehdään vesikasvikartoitus heinä- elokuussa 2005. Järvelle tehdään tarpeellinen määrä kasvillisuuslinjoja (noin 4-5 kpl á 100-150 m) joiden lisäksi koko järvi kierretään veneellä kasvillisuutta havainnoiden. Kartoituksen tuloksena on kasvillisuuskartan, lajiluettelon yms. lisäksi kasvillisuuden poisto-, hoito- ja seurantasuunnitelma. Kasvillisuuskartoituksessa käytetään myös hyväksi Varesjärvestä elokuussa 2002 otettuja ilmakuvia.

 

 

3.2. Vesikasvien poisto

 

Vesikasvien poistoa voidaan aloittaa heinä-elokuussa 2005 sen jälkeen, kun kasvillisuuskartoitus on tehty. Kasvillisuutta poistetaan kasvillisuuskartoittajan osoittamilta alueilta. Ennen kasvillisuuden poistoa tehdään niittoilmoitus ja niittosuunnitelma, jotka hyväksytetään Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Niittosuunnitelmassa ilmenee niiton ajankohta, niittoalan suuruus (ha), tarkat niittoalueet sekä kasvimassan läjitysalueet.

 

Uposkasvillisuutta poistetaan veneen perässä vedettävillä V-kirjaimen muotoisilla ”laahaimilla”. Uposkasvien poistosta on sangen vähän käytännön kokemusta, joten tässä hankkeessa saatavan tiedon avulla voidaan kehitellä menetelmiä ja saada kokemuksia niiden toimivuudesta talkoilla toteutettuna. Kasvimassa korjataan aina heti pois vedestä. Poistettu kasvimassa kuljetetaan maanomistajien kanssa sovituille peltoalueille ja kompostoidaan.

 

Vesikasvien poistoon käytettävien koneiden ja laitteistojen puhtaudesta huolehditaan, jotta ei levitetä rapuruttoa Varesjärven jokirapukantaan.

 

Järven syystäyskierron aikana syys-lokakuussa 2005 tehdään myös koneellinen niitto, jossa niittokoneeseen kiinnitettävän pohjaharan avulla poistetaan upos- ja kelluslehtistä vesikasvillisuutta.

 

3.3. Vesikasvillisuuden seuranta

 

Kasvillisuuden muutosten seurantaa varten perustetaan kesällä 2005 Varesjärvelle vesikasvillisuuden seurantalinjoja, joissa tapahtuvia kasvillisuusmuutoksia seurataan hankkeen jälkeen kerran kesässä heinä-elokuussa. Linjoja perustetaan myös aluille, joilta kasvillisuutta on poistettu. Jotta kasvillisuuden seuranta näiltä linjoilta onnistuisi ranta-asukkaiden toimesta talkoilla, pidetään elokuussa 2005 yhteistyössä ALMA-rahoitteisen Vesistöklinikka-hankkeen kanssa vesikasvien tunnistuskurssi.

 

4. KALASTO JA RAVUT

 

Varesjärvellä tehtiin koeravustus syksyllä 2004 tämän hankkeen ulkopuolella ALMA-rahoitteisen Salon kalastusalueen raputalouden elvytyshankkeen avulla. Samoin koekalastus tehtiin jo syksyllä 2004 tämän hankkeen ulkopuolella. Näiden tutkimusten perusteella tehdään Varesjärvelle kalaston- ja rapukannan hoitosuunnitelma. Tämän hankkeen avulla Varesjärveen istutetaan petokaloja ja rapuja syksyllä 2005, jos hoitosuunnitelman mukaan tähän on tarvetta järven tilan parantamiseksi.

 

5. VEDENLAATU

Vesikasvien poisto saattaa joskus lisätä planktonlevien kasvua. Näkösyvyyden mittauksilla pyritään havainnoimaan veden sameuden muutoksia kunnostushankkeen aikana levien tai jonkin muun tekijän vaikutuksesta. Ranta-asukkaat seuraavat Varesjärven näkösyvyyttä avoveden aikana kerran kahdessa viikossa alkaen toukokuussa 2005.

 
Varesjärvestä otetaan vuonna 2005 avovesikaudella (touko-lokakuussa) yhteensä 8 kertaa 0-2 metrin kokoomanäyte, josta tutkitaan a-klorofyllin ja kokonaisfosforin pitoisuudet. Näytteet otetaan kerran kuukaudessa, paitsi vesikasien niittojen aikana kerran kahdessa viikossa.

 

6. TIEDOTUS- JA LUENTOTILAISUUDET

 

Toukokuussa 2005 järjestetään luento- ja tiedotustilaisuus Varesjärven vaikutuspiirissä asuville ja lomaileville ihmisille. Tilaisuudessa mm. kerrotaan hankkeesta ja sen tulevista toimista, valuma-aluekartoituksen sekä kala- ja rapututkimusten tuloksista. Tammikuussa 2006 järjestetään tämän hankkeen avulla luentotilaisuus, jossa kerrotaan mm. kasvillisuuskartoituksen tuloksista ja kannustetaan ranta-asukkaita järven hoitotyöhön hankkeen päätyttyä. Tiedotusta tehdään myös jäsenkirjeissä.

 

 

TULOKSET                         Tärkeimpänä tuloksena on pitkällä tähtäimellä Varesjärven rehevöitymiskehityksen pysähtyminen ja virkistyskäyttöarvon kohoaminen. Hanke lisää alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Hankkeen tuloksena lisääntyy Varesjärven ranta-asukkaiden järvenhoito- ja yhteistyöosaaminen ja käynnistyy yhteinen työ järven kestävän käytön aikaansaamiseksi. Yhteistyöhön osallistuu valtaosa ranta-asukkaista. Tuloksena on vuorovaikutuksen lisääntyminen, joka helpottaa muunkin yhteistyön käynnistämistä vakituisten ja loma-asukkaiden välillä.

 

AIKATAULU                        Hanke toteutetaan aikavälillä 1.1.2005-28.2.2006

 

 

 

TIEDOTUSSUUNNITELMA

 

Hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tiedottaminen on tärkeää, jotta saadaan mahdollisimman paljon ihmisiä mukaan toimintaan ja ihmiset uskomaan yhteisen työn tuloksellisuuteen. Tiedottamisen ensisijaisena kohderyhmänä ovat ranta-alueiden vaikutus­piirissä elävät ja lomailevat ihmiset. Varesjärven hoito ry:llä on omat www-sivut, joille kerätään tietoa hankkeeseen liittyvistä asioista. Hankkeen alkamisesta ja etenemisestä tiedotetaan myös ilmaisessa Suomusjärven kuntatiedotteessa, joka jaetaan myös vapaa-ajan asuntoihin. Hankkeen edistyessä otetaan yhteyttä myös seudun lehdistön toimittajiin ja avustetaan juttujen tekemisessä. Tietoa levitetään myös yhteisissä talkoissa sekä kylä- ja kuntatapahtumissa. Kustannuksia syntyy pääosin vain postituskuluista, sillä muut toimet hoidetaan talkoilla tai muuten ilmaisia kanavia käyttäen.

 

Keväällä 2005 pidettävään luento- ja tiedotustilaisuuteen kutsutaan myös seudun tiedotusvälineiden edustajia. Tammikuussa 2006 pidetään toinen tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan etenkin kasvillisuuskartoituksen tuloksista sekä evästetään Varesjärven hoitotyön jatkamiseen hankkeen jälkeen.

Hankkeen sisäinen tiedottaminen tapahtuu pääasiassa sähköpostin ja puhelimen välityksellä sekä suoraan kokouksissa ja palavereissa. Tiedotustoimintaa seurataan pitämällä leikekirjaa. Tiedotuksen tuloksellisuutta voidaan mitata sillä, kuinka paljon saadaan aktivoitua ihmisiä mukaan tilaisuuksiin ja talkoisiin. Tiedotuksessa käytetään EMOTRin logoa sekä EU:n tähtilippua sekä mainitaan, että hankkeelle on saatu ALMA- rahoitusta, josta osa tulee EU:lta.

 

 

 

 

JATKUVUUS Hankkeen jälkeen työ Varesjärven hoitamiseksi ja kunnostamiseksi jatkuu hankkeella saatavien tulosten ja hoitosuunnitelmien mukaan yhteistyön ja osaamisen turvin, jotka hankkeen aikana on opittu.

 

                                            Salossa 18.3.2005                 

                                                                                                                                                

                                                                                                                                                 Raimo Salonen, puheenjohtaja

takaisin